Aikaa on kulunut huimasti. Vuoden aikana, jolloin kävin (ja kakat) startilla, on tapahtunut hurjia. Opiskelin siis startilla puoli vuotta, ja suoritin sen siinä sitten. Huitelin siellä sun täällä, olin muuttamassa pois kotoa, riitaannuin ja räyhäsin, olin puhelinmyynnissä töissä, jne. On ollut tapahtumarikasta. Ystäväni on menettänyt sukulaisia, niitä on surtu. Itseä olen hemmotellut, toisaalta antanut kyllä agressiivisestikkin takapakkia. Ristiriitaisuus on hienointa, hauskinta ja ärsyttävintä elämässä. Mutta mitä on se, kun ei enää tiedä mitä tapahtuu? Mitä on ympärillä, mitä tuntee? Onko normaalia olla eksynyt omaan pääkoppaan? Monen mielestä varmastikkin on. Mutta entä, jos ei ole. Entä jos olen hypännyt ojasta kerrostalon katolle ja sieltä sinne allikkoon? Ken tietää (barbie ei).
Kesä on tylsää. Olisipa töitä.
-Nesnes
